Soita 0400 946 285 | Laita viestiä paivi@psykologinenpainonhallinta.fi
Suklaata, kaakaota eli flavonoideja ja antioksidantteja!

Suklaata, kaakaota eli flavonoideja ja antioksidantteja!

Kukapa ei rakastaisi suklaata! Sen sijaan, että sen popsimisesta tarvitsisi kokea morkkista ja huonoa omaatuntoa, voi suklaasta nauttimisesta ottaa vaikkapa päivittäisen tavan. Hyvillä mielin! Sokeri- ja rasvamäärän ja kaloriensa puolesta “tavallista” suklaata voisi pitää terveellisyyden ja kevyen ruokavalion vihollisena. Ja osakseen se onkin. Epäterveellisiä ainesosia täyteen tungettu kaupan valmis suklaa kannattaa vaihtaa itsetehtyyn, terveelliseen ja hyvään raakasuklaaseen.

Raakasuklaa on hyvää ja terveellistä. Se on helppo valmistaa itse ja sitä saa jo monessa muodossa kaupoista. Raakasuklaan idea on se, että suklaa ei kuumene missään vaiheessa yli 45 asteen, jolloin suklaan sisältämät vitamiini- ja hivenaineet ei katoa.

Pienissä erissä suklaa on kiva naposteltava, herkku ja välipala. Sen rasvapitoisuuden ja kalorien vuoksi se kannattaa kuitenkin pitää erikoisherkkuna, eikä perus ravintoaineena.

Suklaa sisältää paljon antioksidantteja, jotka ovat tärkeitä vapaiden radikaalien aiheuttamalta hapettumiselta suojaavia yhdisteitä.
Vapaat radikaalit ovat rakenteeltaan epävakaita kemiallisia yhdisteitä, jotka reagoivat positiivisesti varautuneiden yhdisteiden kanssa hapettaen niitä. Erityisen herkästi reagoivat monityydyttymättömät rasvahapot, joiden hapettumista eli härskiintymistä vapaat radikaalit edistävät ja antioksidantit estävät. Vapaiden radikaalien tiedetään voivan vaurioittaa solukalvojen rakenteita ja veren rasvoja kuljettavia lipoproteiineja. Näiden vaikutusten välityksellä niillä arvellaan olevan merkitystä monien kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja syövän, synnyssä ja mahdollisesti monissa vanhenemiseen liittyvissä tapahtumissa.

Antioksidantit muodostuvat enimmäkseen elimistössä, mutta osa niistä saadaan ruoan mukana. Imeytymisen jälkeen niistä tulee osa elimistön antioksidanttipuolustusta.

Tunnetuimmat ravinnon antioksidantit ovat E-vitamiini, A-vitamiini, C-vitamiini, beetakaroteeni, seleeni. Lisäksi lukuisilla muilla ravinnon yhdisteillä on antioksidanttisia vaikutuksia kuten esim. ubikinoni ja lykopeenit. Väestötutkimuksissa on havaittu yhteyksiä useiden sairauksien ja matalien antioksidanttipitoisuuksien välillä.

Ravinnon rasvaliukoisista antioksidanteista tärkein lienee E-vitamiini, jota on yhdessä monityydyttymättömien rasvahappojen kanssa kasviöljyissä, täysjyväviljassa, pähkinöissä sekä rasvaisissa hedelmissä, kuten avokadossa.

Myös A-vitamiinin esiasteella beetakaroteenilla ja monilla muilla karoteeneilla, kuten tomaatin lykopeenilla, on antioksidanttivaikutusta. Vesiliukoisista antioksidanteista tunnetuin on vihanneksissa ja hedelmissä yleinen askorbiinihappo eli C-vitamiini. Myös ravinnon monet fenoliyhdisteet, kuten flavonoidit, omaavat antioksidanttivaikutusta.

“Flavonoidi” on kattonimitys, joka käsittää yli 6000 kasveissa esiintyvää kemiallista yhdistettä. Kasvissa flavonoidi toimii väriaineena, ja sitä esiintyy eniten kasvin kuoressa ja heti sen alla.Flavonoidit edistävät terveyttä monin tavoin, mutta aiheen tutkimusnäyttö on vielä keskeneräistä.
Flavonoidit ovat kasvien siis aineenvaihdunnan tuotteita, joita on monien kasvien maanpäällisissä osissa, kuten marjoissa ja hedelmissä.

Flavonoidit antavat hedelmille ja vihanneksille niiden värin ja ovat ihmiskeholle tärkeitä terveyden ylläpitämisessä. Flavonoidit on helpoimmin saatavilla ravinnosta syömällä sipulia, omenaa, kukkakaalia, pähkinöitä, greippiä ja muita sitrushedelmiä, ja marjoja, erityisesti puolukkaa ja karpaloa. Lisäksi hyviä flavonoidin lähteitä on tee, kahvi, kaakao ja punaviini.

Eniten flavonoideja esiintyy kasvien ja marjojen kuoressa ja juuri sen alla. Tästä johtuen esimerkiksi omenan kuoriminen ennen sen syömistä vähentää flavonoideista saatavia terveysvaikutuksia huomattavasti.

Flavonoiden ja antioksidanttien puolesta itsetehty raakasuklaa on siis todellinen terveysherkku! Näiden lisäksi itsetehdyn raakasuklaan sisältämä kookosöljy sisältää paljon meille, erityisesti aivoille tärkeitä keskipitkiä rasvahappoja, ja sen vaikutuksen huomaa vireystilassa nopeasti nauttimisen jälkeen. Keskipitkät rasvahapot imeytyvät kehossa helpommin ja nopeammin kuin muut rasvahapot ja ne nopeuttavat kehon aineenvaihduntaa ja rasvan polttoa. Kookosöljy on myös vahvasti antibakteerinen aine, eli se tuhoaa elimistöstä viruksia ja bakteereja, sekä häätää mahdollista hiivaa elimistöstä.

Suklaan muodoista Kaakao toimii terveysjuomana, jolla on paljon hyviä vaikutuksia. Kaakaon nauttiminen on yksinkertainen tapa saada mielihyvähormonit hyrräämään. Kaakao rauhoittaa mieltä ja kehoa nopeasti, mutta toisaalta se myös virkistää elimistöä. Kaakaon nauttiminen on yksinkertainen tapa saada mielihyvähormonit hyrräämään. Kaakao voi lohduttaa, rauhoittaa, virkistää ja sen avulla voi ladata akkuja. Kupillisesta kaakaota kannattaa tehdä nautinnollinen hetki, jossa on oikeasti läsnä. Kaakaon aromit, tuoksut, lämpö ja maku kannattaa aistia. Kun jokin maistuu, tuoksuu ja tuntuu hyvältä, aivojen mielihyväradat aktivoituvat ja tulee hyvä olo kun dopamiinit virtaavat. Ongelmana teollisesti valmistetuissa kaakaossa on sen sokeripitoisuus ja se, että se lisätään liian kuumaan veteen tai maitoon.

Itse olen ratkaissut ongelman tekemällä terveellistä ja tummaa, ns. “flavonoidikaakaota”, jota ei kuumenneta niin paljon, että terveysvaikutukset häviävät. Katso ohje nettisivujen reseptejä- osiosta.

Tässä siis ajatuksia suklaaseen ja kaakaoon liittyen. Näillä perusteilla voit nauttia terveellisestä ja hyvästä suklaasta, hyvillä mielin.

Sulje valikko